JOLOKSEN ERÄ RY:N HIRVENMETSÄSTYSOHJESÄÄNTÖ 2014

1. Jokaisella seuran jäsenellä ja maanomistajalla, joka vastikkeetta luovuttaa maansa hirvenmetsästykseen, on oikeus osallistua seuran järjestämään hirvenmetsästykseen.

2. Kaikki hirvenmetsästäjät ovat tasavertaisia ja saavat samansuuruisen lihanjako-osuuden. Samaan ”kattilakuntaan”Joloksen erässä kuuluvilla on yksi lihanjako-osuus.

3. Lupamaksut ja muut hirvenmetsästyksestä aiheutuvat kulut jaetaan tasan lihanjako-osuuksien mukaan.

4. Metsästykseen osallistuva ei saa samalle syksylle olla lihaosuudella mukana muissa hirvenmetsästysseurueissa Suomessa.

-koulutus, juhla, ja palkintoluontoisiin metsästyksiin osallistuminen sallitaan.

-muiden seurojen tai seurueiden myyntiin panemat ostohirvet sallitaan.

-työyhteisöjen hirvijahdit sallitaan.

5. Erityisesti pyritään innostamaan seuran nuoria, tulevia jäseniä hirvenmetsästyksen pariin.

Pyritään sovittamaan seuran ja seurueiden velvoitteet nuorten kestokykyä vastaavaksi.

6. Seura tai seurue ei aseta lakisääteisten ehtojen lisäksi muita lisäehtoja uusille eikä vanhoille hirvenmetsästäjille. Seurueilla voi olla omia esim. lahtivajamaksuja. Aseettomana osallistuvalle antaa tehtäviä metsästyksenjohtaja.

7. Syksyn hirvenmetsästyksestä päätetään seuran kesäkokouksessa elokuun alussa.

   • ilmoittautuminen hirvenmetsästykseen tehdään seuran sihteerille tai haluamansa seurueen metsästyksenjohtajalle viimeistään kesäkokouksessa.

   • seurueisiin jako ja niiden jahtialueet päätetään kesäkokouksessa.

   • seurueet päättävät kokoonpanostaan, alle 10 hengen seuruekokoa ei hyväksytä

   • epäselvissä tai riidanalaisissa tilanteissa seuran kesäkokous päättää kunkin metsästä­jän seurueisiin sijoittamisesta

   • kukin metsästäjä maksaa lupamaksunsa 2 viikkoa ennen hirvijahdin alkamista

8. Kaadettujen hirvien kohtalosta kokonaisuudessaan, mukaan lukien sarvet, pää ja talja, päät­tää kukin hirviseurue itse. Seurueet metsästävät itsenäisesti joulukuun alkuun, jolloin johtokunta ja metsästyksenjohtajat kokoontuvat päättämään loppujen lupien käytöstä. Seuran peijaishirvien kohtalosta ja siitä, miten hirvet metsästetään ja missä vaiheessa, päättää järjestelyvuorossa oleva seurue.

9. Seuran hirvenmetsästäjät muistavat vastikkeetta maansa vuokranneita maanomistajia:

   • hirvipeijailla, jotka pyritään järjestämään loka-marraskuussa

   • sopivan kokoinen kaatopala toimitetaan kunkin maanomistajan maalle kaadetusta hirvestä, ei kuitenkaan hirvenmetsästyksessä edustettuna olevalle maanomistajalle.

10. Metsästysseurueen jäsenellä on em. oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia.

    • seurueissa ei voi olla ”paperijäseniä”, vaan kukin harkitsee ennen ilmoittautumista voiko riittävästi osallistua metsästykseen.

    • jäsen on velvollinen osallistumaan hirvipeijaisten järjestämiseen seurueensa vuorolla

    • jäsen on velvollinen osallistumaan seuran ja seurueen yhteisiin toimintoihin, esim. hirvieläinten laskentaan, hirvihavaintojen tekoon ja hirvivahinkojen ehkäisemiseen

    • jäsen on velvollinen huolehtimaan ampumakunnostaan ja aseen kohdistamisesta

    • jäsen on velvollinen välttämään kilpailuluontoista metsästystä

    • jäsenen velvollisuus on osallistua kaadettujen eläinten jälkikäsittelyyn, vaikka ky­seessä ei olisikaan oma lihaosuus

    • jäsen on velvollinen noudattamaan hyviä metsästystapoja, tämän ohjesäännön määräyksiä, seuruiden ja naapuriseurojen kesken tehtyjä päätöksiä sekä tietysti met­sästyslakia ja –asetusta

    • Sallitaan koirien koulutus oman jahdin päätyttyä.Yhteistyö naapuriseurojen kanssa: Joloksen Erän ympärillä olevien seurueille sallitaan hirvenmetsästys alueella, jos tilanne ajautuu Joloksen Erän maille, vastavuoroisesti. Vieraiden täytyy saada lupa ko. alueen metsästyksen johtajalta kaikissa tilanteissa. (Tämä kohta on lisätty kesäkokouksen 3.8.2014 päätöksellä).

11. Seurueen jäsentä voidaan rangaista jos hän:

- jättää noudattamatta metsästyksenjohtajan antamia määräyksiä

- rikkoo metsästyslakia tai –asetusta, tätä ohjesääntöä tai seurueen sisällä, seurueiden kesken tai naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia

- jättää noudattamatta mitä seuran kesäkokouksessa tai seurueen sisällä on päätetty syk­syn hirvijahdista

12. Rangaistusseuraamuksia ovat:

- seurueesta/seurasta erottaminen tulee kyseeseen metsästyslain ja asetuksen rikkomi­sesta, tai törkeästä välinpitämättömyydetä seuraa,naapuriseuraa, seuruetta tai muita hirvimiehiä koh­taan

• varoitus siitä että vastaavanlainen toiminta voi aiheuttaa esim.

a) joutumisen toimimaan määräajan aseettomana

b) lihaosuuden menettämisen osaksi tai kokonaan

c) kieltämisen osallistumasta hirvenmetsästykseen kokonaan tai määräajaksi

13. Rangaistuspäätös tehdään heti, kun asiaan liittyvät seikat on selvitetty.

    • asiassa pitää kuulla kaikkia asianosaisia ja myös seurueen metsästyksenjohtajaa

    • päätöksen rankaisemisesta tekee metsästyksenjohtaja tai seura, riippuen siitä koskeeko rikkomus seuruetta vai seuraa.

    • rangaistulla ei ole oikeutta saada takaisin suorittamiaan hirvilupamaksuja.

14. Koiran käytöstä hirvenmetsästyksessä päättää seurue keskuudessaan. Seurueiden kesken pyritään asiat hoitamaan niin, että alkanut hirvihaukku tai –tilanne viedään häiriöttä loppuun saakka. Samassa maastossa voi hirvenmetsästystä tapahtua vain yhden metsästyksenjohtajan alaisuudessa. Tällaisissa tilanteessa seurueet joko yhtyvät yhdeksi tai toinen luopuu alueesta tilanteen ajaksi riittävältä laajuudelta, jotta tilanne voidaan häiriöttä viedä loppuun saakka.

    • tilanteen sopivat seurueiden metsästyksen johtajat, kuitenkin seurueen oma ajo- tai haukkutilanne on aina etusijalla.

-metsästyksenjohtajat vastaavat siitä, että tieto tilanteesta ja sovitusta menettelytavoista siirtyy välittömästi oman seurueen jäsenille

- kun tilanne on ohi, on hirvimiehen/koiramiehen ilmoitettava tulos kyseiselle metsästyksenjohtajalle.

Tämä ohjesääntö on hyväksytty Joloksen Erä ry:n vuosikokouksessa 03.08.2014, kaikkia hirvenmet­sästykseen osallistuvia koskevaksi.

Oulussa 03.08.2014

Tuomo Lapinlampi              Kimmo Leskelä

puheenjohtaja                     sihteeri